Jos minun pitäisi nimetä yksi leivonnainen, joka kuvastaa lapsuuttani ja joka on minulle muita tärkeämpi, olisi se ehdottomasti äidin leipoma raparperipiirakka
Tämän syksyn ensimmäiset omenapiirakat tuli eilen tehtyä. Vatkainta ei tarvitse kaivaa kaapista. Tässä taas mukavasti vierasvaraa pakastimeen ja maistuupa nuo hyvältä omassakin suussa
Raaka-aineita tähän ei tarvita kuin yhden käden sormien verran, mutta hyvää tämä on. Ja salaatteihin. Näin syksyn tullen salaatti saa olla lämminkin, niinkuin tämä viime aikojen löytö
T. ä. n. s. y. k. a. i. m. e. d. l. h. t. o. u. v. p. r. E. j. ,. ö. S. U. P. I. L. O. V. A. H. R. K. N. J. M. 1. 5. 0. g. (. ). 7. /. 3. 2. -. 4. 8. d l. t l
Sunnuntai-illaksi vielä tämä sienipiirakka ja nyt onkin leivontakiintiö taas hetkeksi täynnä. Kaikesta huolimatta tämä piirakka katosi parempiin suihin viimeistä murua myöten ja ruokapöydässä istui siis kaikkea muuta kuin sienten suuria ystäviä
Mainitsinkin eilisessä postauksessa, että leivoin omenapiirakkaa. Muokkasin ohjetta vähän, tässä siis mun versio tästä "Kaikkien kehumasta "omenapiirakasta
Tässä muodossa yskänpastillit eivät tahmaa pienempien sormia. Täällä on pienille iskenyt kauhea yskäpitoinen flunssakuume ja monenlaista kokeiltu oloa helpottamaan
Kommentit
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy ja kirjoita kommentti.