Kokkaan siis mielelläni joka viikko jotakin suomalaista, esimerkiksi nyt viikonloppuna kaalipataa. Thaimaalaisen keittiön saloihin perehtyneet kaverimme tarjosivat meille edellisviikonloppuna ihanaa tulista papaijasalaattia
Heissan. Loma lähenee loppuaan ja meidänkin auto on pakattu ja määränpäänä rakas Turku. Tämä viikko on sitten tullut oleskeltua täällä napapiirin pohjoispuolella, missä lunta riittää yli metrin verran ja siksi minun olikin pakko lisätä muutama itse ottamani talvinen kuva tuohon alkuun (sorry)
Pohtiessani mitä voisi tehdä kääretortusta kakuksi kävin läpi leivontakaappiani ja vastaan tulivat Australiasta Suomeen salakuljettamani kuivatut laventelikukat ja yhtäkkiä inspiraatio syttyi
Vallattoman Keittiön väki on viilettänyt tunturissa ja blogi on ollut oman onnensa nojassa. Toki keittiössä on ruokaa tehty, vaan kuvaaminen ja kirjoittelu on jäänyt toissijaiseksi tunturi-ilmasta nauttimiselle
Ja ehkä juuri näiden makumuistojen takia en ole koskaan kaalipataa alkanut itse väsäämään, eikä äitinikään ole uskaltanut sitä koskaan yhteisaterioille valmistaa
On tullut tehtyä esimerkiksi borssikeittoa, kaalikääryleitä ja kaalipataa. Olemme kokanneet nyt viikonloppuisin edullisia, mutta hitaasti valmistuvia perusruokia
Parasta kaalipataa saa, jos malttaa kypsytellä hiljalleen. Kaalipataan voisi myös lisätä tilkan siirappia tai hunajaa, mutta tuo hilloke korvaa ne hyvin
tällaista kaalipataa. . Vihdoin ja viimein meidän huusholliin saatiin hommattua oikea pata. Muutamasta eri vaihtoehdosta tämä kaunokainen puhutteli minua kaikista eniten
Tämä kaalipata on tosi hyvää. Se vain paranee lämmittäessä. Itse haudutin kaalisuikaleet sipulikeitossa (Knorrin sipulikeittopussi), jolloin kaali imi mukavasti makua itseensä
Kävely tunturissa teki hyvää. Ilmat saatavat vaihtua nopeastikin ja tunturissa useimmiten aina tuulee. Kaikki hauska loppuu aikanaan, niin myös meidän seikkailumme täällä Saariselällä
Kommentit
Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy ja kirjoita kommentti.