Varsinainen sekametelisoppa

MATKAPÄIVÄKIRJA: SINGAPORE - MALESIA - THAIMAA

Arvostele tämä resepti!
Oma arvostelusi

Yleisarvosana 0 0 arvostelut

165 metriä korkean Singapore Flyerin sekä Marina Bay Sands Hotellin ja Sky Parkin
452 metriä korkeiden tornien huipulle ei suuri yleisö pääse, mutta maan pinnasta
146 metrin korkeudella olevalle maisemakäytävälle pääsee sekä siitä vielä vähän ylöspäin näköalapaikalle
09.00 alkaen Koska tämä suunnitelma meni mönkään, päätin lähteä taksilla kukkulalla sijaitsevalle
45 minuutin jalkahierontaan sekä manikyriin erääseen toiseen kiinalaispaikkaan, jonka nimeä en muista. Yhteishinta oli 95 MYR. Tämän jälkeen oli rentouttavaa palata hostellille ja mennä yöpuulle.MALESIA, KUALA LUMPUR - LANGKAWI 18.04.2012Heräsin aamulla yhdeksän aikoihin ja laitoin rinkkani sisällön parempaan järjestykseen. Tämän jälkeen kävin pienellä kävelylenkillä ja lopulta palasin takaisin hostelliin, jossa söin aamupalan, joka sisälsi muroja, paahtoleipää, kananmunaa, banaania, vesipullo ja kahvia/teetä. Hostellin tapoihin kuuluu, että vieraat ottavat aamupalan itse keittiöstä ja tiskaavat astiat ruokailun jälkeen.Lähes heti tämän jälkeen aloin tekemään lähtöä LCCT:n lentokentälle tarkoituksenani lentää Air Asialla (www.airasia.com) Langkawille. Olin ostanut meno-paluulennot (KL-Langkawi-KL) etukäteen netin kautta ja maksoin niistä 221 MYR. Lisäksi otin jotai ylimääräisiä palveluja, jotka nostivat hintaa jonkun verran. Hostellia pitävä Sofia oli neuvonut minua, kuinka paljon aiemmin minun tuli lähteä hostellilta ja millä kulkuneuvoilla.Sofia oli ehdottanut minua ottamaan monorailin, jolla matkustaisin KL Sentralin pysäkille ja sieltä junalla eteenpäin Salak Tinggin asemalle, josta edelleen shuttlebusilla lentokentälle. Koska ilma oli lämmin, päätin unohtaa monorail-asemalle kävelyn ja otin taksin, jonka pyysin viemään minut KL Sentralin juna-asemalle. Taksimatka maksoi 15 MYR. Taksi olisi vienyt minut Bukit Bintangista suoraan LCCT:n lentokentälle ja hän pyysi aluksi 80 MYR hintaa, jota hän oli valmis alentamaan 70 MYR. Tätä alemmas tinkiminen ei onnistunut.KL Sentralissa ostin lipun, joka maksoi 12,50 ja oikeutti juna- sekä shuttlebus-matkaan. Junia lähtee kaksi kertaa tunnissa. Pienen odottelun jälkeen hyppäsin junaan ja matka Salak Tinggin asemalle kesti 26 minuuttia Salak Tinggin asemalta LCCT:n lentokentälle kesti noin 30 minuuttia Täytyy muistaa, että vaikka Kuala Lumpurin lentokenttä KLIA pitää sisällään LCCT:n lentokentän, niin se sijaitsevat vähän etäällä toisistaan. Matkaan Kuala Lumpurin keskustasta lentokentälle on käsitykseni mukaan noin 75 kilometrin päässä Kuala Lumpurista. LCCT:tä käyttävät halpalentoyhtiöt. Mikäli olisin mennyt KLIA:n kentälle, olisin päässyt junalla perille saakka. Lentokentällä söin sushia lounaaksi, joka oli yllättävän hyvää ja tuoreen makuista lentokenttäruoaksi. Lento Langkawille kesti tunnin verran, jonka jälkeen siirryin lentokentältä 5 kilometrin matkan hotellille taksilla, joka maksoi 18 MYR. Lento lähti LCCT:n kentältä klo 15.10 ja olin hotellilla Langkawilla jo klo 16.33, eli suhteellisen jouhevasti meni tuo matka ja laukkujen saaminen ruumasta. Langkawin lentokentällä sisällä ulko-ovien luona on lippuluukku, josta ostetaan taksilippu.Olin varannut netin (www.agoda.com) kautta itselleni huoneen Langkawin Pantai Cenang-rannalla sijaitsevasta Landcons Hotellista, joka sijaitsi rannan eteläpäässä vastapäätä Underwater Worldia. Kahden hengen huone, jossa yövyin yksin, maksoi kuudelta yöltä 160 euroa Hotellissa ei ole ravintolaa, joten hinta ei sisältänyt aamiaista. Valitsin hotellin sijainnin, nettiyhteyden, ilmastoinnin ja sen perusteella, että siinä oli uima-allas, mikäli ei jonain päivänä haluaisi mennä rannalle. Minulla on muutama kokemus lomakohteista, joissa on suurempi riski saada vatsatauti ja silloin auringonottaminen omalla uima-altaalla ja lähellä omaa wc:tä on enemmän kuin ihanaa. Tosin hotellin toista siipeä rakennettiin samoin kuin piha-alueelle tehtiin uutta koristeallasta, joten hotellin takapihalla oleskelu ei sittenkään kiinnostanut kauheasti.Muutaman sadan metrin päässä hotellista tien toiselta puolelta Underwater Wordin jälkeen pääsi pujahtamaan Pantai Cenangin rannalle, jonka kävin kävelemässä päästä päähän. Koska oli jo laskuveden aika, ranta näytti vähän roskaiselle ja vesi samealle eikä siellä ollut kauheasti ihmisiä. Rannan puolessa välissä kohti pohjoista oli kivannäköisiä bungaloweja ja pohdinkin, että olisiko huone pitänyt varata sieltä.Biitsikierroksen jälkeen kävin hotellilla peseytymässä ja vaihtamassa vaatteet, jonka jälkeen lähdin kävelemään rannansuuntaista Pantai Cenangin "pääkatua" pitkin, jonka varrella suurin osa kaupoista ja hotelleista/motelleista sijaitsee. Meri ei näy kadulle, sillä välissä on hotelleja, ravintoloita, hierontapaikkoja, matkatoimistoja ja kauppoja. Kävelin kadun päästä päähän palaten lopulta toista puolta takaisin. Matkan varrella suurin osa kaupoista myi turistikrääsää, mutta mikä parasta - pakkomyyntiä ei esiintynyt. Lieneekö sitten syynä se, ettei nyt ollut pahin turistikausi. Ostin itselleni yhden sarongin (25 MYR) rantaa varten ja muu krääsä sai jäädä kauppaan.
30 euroa Halvin huone, minkä löysin tuolta, maksoi
9 euroa ja kalleimmat olivat sitten toista sataa euroa
80- vuotias periteiseen malesialaiseen miesten asuun pukeutunut ryppyinen, tupakkayskästä kärsivä sekä sätkiä polttava pienikokoinen mies ja hänen "päällysmiehenään" ja matkanjohtajanamme toimi noin
50- vuotias samanlaiseen asusteeseen pukeutunut mies
1½ tuntia ja siihen vielä
½ tuntia päälle noiden muodollisuuksien vuoksi
24.04.2012 Heti herättyäni lähdin taksilla lentokentälle
200 vakituista asukasta ja high seasonilla noin
500, kun väkeä tulee manterelta töihin baareihin ja muualle